Monday, October 5, 2015

Luulo ei ole tiedon väärti

Minulla oli perjantaina synttärit. Koen nyt, kuten joka vuosi tähän aikaan, olevani vanha ja viisas ja aion täten jakaa teille viisauttani ja neuvoja elämän varrelle. Huomaan samalla myös muistuttavani Matti-pappaani, joka jo aikaa sitten siirtyi ajasta eteenpäin. Matti-pappa ei puhunut paljon, pikemminkin murahteli, mutta yhden neuvon häneltä muistan saaneeni: lue paljon ja seuraa aikaasi ja uutisia. Tuolloin ehkä ajattelin että onpa tylsä neuvo mutta kun tätä ikää, ja erityisesti sitä viisautta (!!), on kertynyt lisää niin olen siitä yrittänyt ottaa vaarin. Vaarin neuvosta vaarin (hehehe). Erityisesti sanomalehtiä suositteli lukemaan - ehkä olisi rikkaimurin sijaan sittenkin pitänyt pyytää Hesarin tilaus äidiltä ja isiltä lahjaksi. No, ehkä ensi vuonna olen lahjatoiveiden suhteen entistä viisaampi.

Synttärikakku, ite tein.
Pistin kukan kaunistamaan ku oli kyllä aika ruma.

Lukeminen kannattaa. Se sivistää. Kuka tahansa, joka lukea osaa, voi sitä harrastaa ja kirjallisuutta on aivan varmasti jokaiseen makuun. Jenni Haukio oli perjantaina MTV3:n Huomenta Suomessa ja suositteli yllättäen mm. Aku Ankkaa luettavaksi. Haukio mainitsi Aku Ankan värikkään suomenkielen. Olen kieltämättä samaa mieltä; monesti kieli on hyvinkin nokkelaa ja ajankohtaista. Aku Ankka oli ehdottomasti lempisarjakuvani pienenä. Kirjoitin sen roolista lapsuudessani jopa ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen aineeni; "Anu Ankka, takapuoli vankka" oli otsikkona. Ilmeisesti ei kuitenkaan ihan kelvoton räpellys koska kirjoitin sillä E:n. Kuten Haukio mainitsi, lukeminen kehittää tunneälyä ja on jo itsensä kehittämisen kannalta suositeltavaa. Ehkä on suotavaa kuitenkin lukea muutakin kuin Aku Ankkaa...

Miksi sitten juuri tämä lukeminen tuli mieleeni? Varmaankin siksi kun olen viimeaikoina ottanut elämässäni vähän uutta suuntaa viestinnän puolelle. Erityisesti tiedeviestintä kiinnostaa nyt kovasti. Tieteestä julkaistaan paljon ja on hyvä pitää mieli avoinna erilaisten tutkimusten ja tulosten suhteen mutta tietty kriittisyys kannattaa pitää mielessä. Avasin tätä vähän jo edellisessä postauksessani: "Paskaa/timanttista tutkimusta" mutta kannattaa nyt pitää myös mielessä se että terve skeptisyys ei ole synonyymi negatiivisen kriittisyyden kanssa. Ole avoin ja vastaanottavainen lukemasi suhteen mutta älä niele purematta. Käytä eri tietolähteitä ja mielestäni hyvän kirjoituksen lopusta (tai seasta, kuten monesti minun kirjoituksissani) löytyy ne lähteet mihin viitataan, erityisesti jos jotain asioita esitetään faktoina. Olen huomannut että avoimuus, transparency, luo luottamusta. Ja tämän voi muuten soveltaa monelle elämän eri alueelle ;)

Suosittelisin myös lukemaan historiaa ja taustaa eri kulttuureista. Se luo ymmärrystä. Etenkin nyt kun kansainvälistyminen on arkipäivää ja monikulttuurisuus jopa trendisana. Me olemme kaikki samanlaisia mutta kuitenkin aivan kauhean erilaisia. Tietämättömyys on uskoakseni usein se asia joka erottaa suvaitsevaisen kansalaisen siitä, joka hilluu väkivaltaisesti mielenosoituksissa. Ja nyt kun sopivasti ohjauduin pakolaiskeskusteluiden pariin taas, niin tuli mieleeni että tietämättömyys on varmasti myös syy siihen miksi pakolainen ei heti osaa käyttäytyä juuri meidän kulttuurimme ja sääntöjemme mukaisesti. Meidän tulisi olla esimerkkinä siitä käyttäytymisestä mitä haluamme: viha ruokkii vihaa, hyväksyminen hyväksymistä ja tieto tietoisuutta. Muistan kuinka veljenpoikani kanssa luettiin yhdessä Miinan ja Manun käytöskirjaa hänen ollessa pieni. Kun minulta kohta jossain tilanteessa saattoi joku ärräpää päästä, niin pieni ja terävä poika oli heti opettamassa tätiään: "Miina ja Manu sanoo että kiroileminen on rumaa"! Näin on. Miinan ja Manun käytösoppaasta olisi luettavaa monelle.

Lue tämä.

Mitä luen nyt. No nyt just on kesken vähän turhankin monta kirjaa, joista aktiivisesti luen näitä joogaopintoihini liittyviä: Taavi Kassila - Patanjalin jooga-ajatelmat, B.K.S. Iyengar - Core of the yoga sutras ja R. Long - Key Muscles ja Key poses (e-kirjoina). Harvemmin on opiskelu ollut muuten näin kivaa. Olen niin pitkään lukenut lähinnä biologiaa ja lääketiedettä että vaihtelu virkistää. On auennut ihan uusi maailma.

Joogakirjat.

Toivottavasti tämä innosti edes yhden tarttumaan kirjaan. Pimenevät syysillathan ovat varsin mainioita vietettäväksi teekupposen, kirjan ja kynttilöiden parissa. Ja suklaan. Ei sovi unohtaa suklaata!!

Pusuja viikkoonne!! <3

-Vanha ja viisas Mari

No comments:

Post a Comment