Molekyyli-Marin nippelitietopankki: iho

Kah, kun tässä väitöskirjaani kirjoittelen niin ajattelin ilahduttaa teitäkin tämmöisellä nippelitietoiskulla ja aiheena nyt iho. Eli siis tämmöinen pieni tiivistelmä siitä, mistä iho koostuu ja mitkä on sen pääasialliset tehtävät.

Ihon pääasialliset tehtävät ihan ensimmäiseksi:

1. Suojaa elimistöä ulkoisilta haitoilta ja taudinaiheuttajilta (mm. kemikaaleilta, säteilyltä, mikrobeilta)
2. Osallistuu lämmönsäätelyyn ja estää veden haihtumista elimistöstä
3. Osallistuu aineenvaihduntaa ja toimii rasvavarastona, sekä valmistaa D-vitamiinia
4. Toimii aistinelimenä

Iho on siis meidän ulkoisin elimemme ja siis kehon suurin elin; ohut mutta pinta-alaltaan hyvin laaja. Iho koostuu kolmesta eri kerroksesta: päällimmäisenä orvaskesi (epidermis), jonka alla verinahka (dermis) ja alimmaisena ihonalaiskerros (subcutis). Näistä kerroksista havainnollistava kuva alla.

Kuva 1. Ihon kerrokset

Epidermis (Kuva 2) koostuu siis lähinnä sarveissoluista, eli keratinosyyteistä (noin 90-95%). Epidermiksen erottaa dermiksestä tyvikalvo, jonka päällä sijaitsee pohjimmainen tyvikerros (stratum basale). Täällä sijaitsee jakautumiseen kykenevät keratinosyytit. Osa tyvikerroksen keratinosyyteistä on siis ihon kantasoluja ja epidermiksen kerroksia ylöspäin mentäessä ne erilaistuvat. Solujen erilaistumiseen ihossa vaikuttaa monet eri tekijät, yksi tärkeimmistä epidermiksen kalsiumgradientti: kalsiumin konsentraatio kasvaa pintaa kohti mentäessä, yksinkertaistettuna. Tyvikerroksen jälkeen tulee okasolukerros (stratum spinosum), jossa keratinosyytit ovat kiinnittyneitä toisiinsa desmosomiliitoksin ja solu näyttää mikroskoopissa "okaiselta". Seuraava kerros on jyväiskerros (stratum granulosum), jossa keratinosyytit sisältävät keratohyaliinijyväsiä. Jyvästen sisältö vaikuttaa solujen erilaistumiseen; sarveistumiseen (keratinisaatio). Paksussa ihossa jyväiskerroksen päällä on lisäksi kirkassolukerros (stratum lucidum). Ylimpänä ihossa sijaitsee marraskesi, eli sarveiskerros (stratum corneum), josta kuolleet solut hiljalleen hilseilevät pois. Epidermiksen keratinosyytit uusiutuvatkin noin 6-10 viikon sisällä. Keratinosyyttien lisäksi epidermis sisältää melanosyyttejä (melaniinin tuotto, vaikuttaa ihon väriin), Langerhanssin soluja (immuunipuolustus), Merkelin soluja (mekanoreseptorisoluja) ja lymfosyyttejä (T- ja B-solut).

Kuva 2. Epidermis

Dermis koostuu lähinnä sidekudoksesta, veri- ja imusuonista, hermopäätteistä, hiki- ja talirauhasista ja karvatupista. Se antaa mekaanista tukea ja huolehtii epidermiksen tarpeista. Sidekudoksen muodostaa sidekudossolut, eli fibroblastit, jotka erittävät ympärilleen mm. kollageeniä ja elastiinisäikeitä. Fibroblastien lisäksi dermis sisältää myös mm. makrofageja ja lymfosyyttejä. Dermiksen yläosasta työntyy sormimaisia nystyjä epidermikseen ja kerrosta kutsutaankin nystykerrokseksi (stratum papillare), alempana sijaitsee verkkokerros (stratum reticulare). Subkutis koostuu lähinnä löyhästä sidekudoksesta ja rasvasoluista eli adiposyyteistä. Sen tehtävänä on suojata kehoa iskuilta sekä toimia siteenä alla oleviin kudoksiin.

Omassa tutkimuksessani keskityn lähinnä epidermikseen ja keratinosyytteihin. Jännästi on tämä iho ja siihen liittyvät asiat pompsahdelleet tässä muuten esille eri tilanteissa, joogasta lähtien.

Mukavaa maanantaita mussukat ja be comfortable in your own skin!

Lähteet:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmedhealth/PMH0072439/
https://en.wikipedia.org/wiki/Skin (Kuvat 1 ja 2 täältä)
Blausen.com staff. "Blausen gallery 2014". Wikiversity Journal of Medicine. DOI:10.15347/wjm/2014.010. ISSN 20018762. (Kuva 2)
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/iho/
http://www.iholiitto.fi/ihotietoa/terveen_ihon_rakenne/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iho