Suppusuun chia-hillo

Jaaaaahas hei vaan taas!! Oletteko jo palailleet lomiltanne?? Täällä ollaan jo taas töiden ja blogin parissa. Kesätauon jälkeen, tällain kevyesti :) Välillä on hyvä ladata pattereita ja siinä samalla vaikka vaihtaa koko blogin nimikin! Edellinen oli kyllä tuskaisan vaikea edes lausua. Tämä ehkä parempi, vai mitä mieltä olette? Kuvaa mua hyvin :D

Marjakausi on parhaimmillaan ja tämä on kyllä meikäläisen lempiaikaa!! Vielä kun ehtisi mustikkaan tai sieneen, olen kuullut että kanttarelleja olisi runsaasti. Tuossa aikaisemmin tein tämmöistä raparperimössöä, joka korvaisi sokerisen hillon. Tämä ei säily kai yhtä pitkään kuin hillo mutta jos aikoo käyttää seuraavien viikkojen sisällä niin varmasti aika passeli! Parastahan toki olisi että niitä marjoja nassutellaan mahdollisimman paljon vaikka heti paikan päällä, kerättäessä, niin saa kaiken irti vitamiineista jotka alkavat hajota heti keräämisen jälkeen ja säilöttäessä. Chia-hillon voi myös tehdä mistä tahansa muusta marjasadon herkusta, mielikuvitus on rajana! :) Alla kuitenkin näiden raparperi-versioiden ohjeet. 

Ensimmäinen inkivääri-versio oli aika voimakkaan makuinen mutta melko karsea näköinen... Toisen version tein klassisesti yhdistämällä mansikkaa raparperin kaveriksi, siitä tuli hieman makoisampi (ja vähemmän koiranoksennuksen näköinen) :) Makeutukseen käytin koivusokeria ja hunajaa. Jos haluaa makeampaa, voi makeutuksen määrää lisätä, itse haluan päästä makeahampaani vihlonnasta eroon joten tein vähemmän makeat versiot. Veti kyllä välillä suun supulle, ehkä pieni lisä makeutukseen olisi ollut kohdallaan :D

Raparperi-chia-inkiväärihillo

0,5 l raparperipalasia

0,5 dl vettä

2 cm paloiteltua inkivääriä

1 tl koivusokeria

3 rkl chia-siemeniä

Raparperi-chia-mansikkahillo

0,5 l raparperipalasia

0,5 dl vettä

0,5 dl mansikoita

1 tl hunajaa

6 rkl chia-siemeniä

Kuumenna ensin raparperipalasia veden kanssa ja keittele kunnes palaset hajoavat. Lisää tämän jälkeen inkivääripalaset tai mansikat. Keittele hetki ja lisää lopuksi makeutus. Anna jäähtyä ja mössön jäähdyttyä mörssäsin koko setin sauvasekoittimella. Lopuksi lisää mössöön chia-siemenet ja purkita puhtaisiin purkkeihin. Hillo tekeytyy jääkaapissa ja chiasiemenet tekee sille geelimäisen rakenteen. Tätä mössöä olen nauttinut mm. banaanilettujen kanssa, joiden ohjeen pistin myös tuohon alle (vaikka ne onkin jo ihan souläästsiisön). Sekoita koko setti sauvasekoittimella/blenderillä tms. Paista letut mieluiten kookosöljyn kera, tulee makoisia. Jos syöt raparperia paljon, niin muistathan samalla nauttia jotain jossa on kalsiumia, kuten tuossa kuvassa näkyy niin olen ottanut raparperihillon ja banaanilettujen seuralaiseksi raejuustoa (sopii muuten hyvin!). Raparperi sisältää oksaalihappoa joka sitoo kalsiumia ja elimistöstä sitä vapautuu esim. luustosta, jos sitä ei ole muuten saatavilla. Suojaa siis luustosi samalla! :)

Banaaniletut

2 kananmunaa

1 banaani

0,5 dl kaurahiutaleita

0,5 dl manteli-/kookosmaitoa

0,5 tl leivinjauhetta

Namsmums!! Näillä vitamiinitankkauksilla on hyvä palata taas töiden pariin!! ;D

Kuningas-kookos-raakakakku

Heippaa!!

Ja pirteää maanantaita!!

Järjestin tossa viikonloppuna kakkukestit Albuksen, perheen uuden karvaisen tulokkaan, kunniaksi. Faustkämpfen Quantum Theory BW, eli Albus, on nyt kymmenviikkoinen musta kääpiösnautseri ja tuli taloon kaksi viikkoa sitten. Kutsumanimellä on muutamakin selitys: tein pienimuotoisen mokan valkoisen käppänäni nimeämisessä - nimesin valkoisen koiran mustaksi (Nero tarkoittaa italiaksi mustaa, jota en tiennyt tuolloin). Päätin tämän virheen tiedostettuani nimetä mahdollisen seuraavani koiran valkoiseksi, jos se on väritykseltään musta. Loogisesti tällöin ristiriidat kumoavat toisensa, eikö?? :D No, musta koira tuli ja piti keksiä nimi joka tarkoittaa valkoista. Ainut järkevän kuuloinen oli Albus, joka on siis latinaa. Nimi on varmasti monelle tuttu Harry Potterista: Albus Dumbledore. Täytyy myöntää että tykkään Harry Pottereista mutta en nyt ihan niin paljon että Dumbledoren kunniaksi olisin koiralleni nimen antanut (that would be weird). Toinen selitys on väriristeytys: Albus on musta mutta kantaa valkoista. Suomessa on saanut risteyttää valkoisia snautsereita vain keskenään (siis valkoinen x valkoinen) mutta kasvattajani haki erikoislupaa tehdä väriristeytyksiä, minkä johdosta saataisiin vähän variaatiota valkoisille käppänöille. Albuksen isä on valkoinen ja emä musta. Näitä ensimmäisen polven jälkeläisiä kun tulevaisuudessa risteyttää valkoisen kanssa, saadaan mahdollisesti valkoisia jälkeläisiä (jos Mendeli pitää kutinsa). Nämä värit ei mene aivan yhden tahi kahden geenin vaikutuksen alla, esimerkkinä tässä Wikipedian selitys koirien väreistä.

Hänen söpöisyytensä Albus.

Anyways, kakuksi kesteille päätin koittaa raakakakkua. Ensimmäinen raakakakkukokeiluni. Katselin netistä raakakakkureseptejä ja niiden perusteella kokosin kaapissa olevista aineksista tämän Kuningas-kookos-raakakakun. Se on kunkku siks, kun siinä on mustikoiden ja vadelmien lisäksi mustaviinimarjoja :D Ja koska Albus on melkoinen Munkkivuoren kingi, ainakin omasta mielestään. Tässä ainekset:

Kuningas-kookos-raakakakku

Pohja
1,5 dl      pekaanipähkinöitä
1,5dl       cashewpähkinöitä
1 pkt       kuivattuja taateleita (liuotin hetkisen vedessä)
0,5 dl      kookoshiutaleita
0,25 tl     kardemummaa
0,25 tl     suolaa

Mörssää kaikki monitoimikoneessa, voi jättää suutuntumaa. Levitä kakkuvuoan pohjalle. Pistä pakkaseen siksi aikaa kun teet täytteen.

Täyte
3,5 dl      cashewpähkinöitä (liuotin yön yli vedessä, jääkaapissa)
1 dl        mustikoita (sulatettu)
1 dl        vadelmia (sulatettu)
1 dl        mustaviinimarjoja (sulatettu)
1 kpl       banaani (kypsä)
1,5 dl      kookosöljyä (sulatettu)
0,5 tl      vaniljasokeria

Mörssää nämäkin, hienommaksi mössöksi. Levitä pohjan päälle ja pistä kakku pariksi tunniksi pakkaseen.

Päällinen
1 tlk       kookosmaitoa (jääkaappikylmä, kirkas neste pois)
0,5 tl      vaniljasokeria

Vatkaa kuin kerma, nostele välillä teriä niin että tulee ilmavuutta. Lisää tämä ennen tarjoilua kakun päälle. Koristeeksi marjoja! Leikkasin myös piparkakkumuotilla vesimelonista hauskoja sydämenmuotoisia vesimelonipaloja lisätarjottavaksi (ajatellen lähinnä lapsivieraita, jos ei kakku maistu, maistuihan ne tosin myös isommille vieraille).

Kuningas-kookos-raakakakkuhan se siinä!

Koko kimara.

Albus juhlahumussa, kirsu hiekassa.

Kokosin tohon alle vähän tarjoitavien, ja siis kakun komponenttejen, keskeisiä ravintoarvoja ja linkkejä Finelin sivuille, mistä niitä voi mennä vielä itse tutkailemaan:

Vesimeloni: yllättävän paljon karotenoideja, vähiten kaloreja ja kaikkea muuta (koska koostuu lähinnä vedestä, tosin marjoissa myös hyvin vähän kaloreita)
Taateli ja banaani: kummassakin paljon kaliumia ja kohtuullisesti kalsiumia, magnesiumia ja fosforia
Cashew- ja pekaanipähkinä: rasvoista erityisesti linolihappoa (mutta myös kohtuulliesti alfalinoleenihappoa) ja hivenaineista kaliumia, magnesiumia ja fosforia. Casheweissa kaikista näistä eniten tryptofaania
Kookosöljy, -maito ja -hiutaleet: öljyssä lähinnä linoleenihappoa, kivennäis- ja hivenaineet löytyvät maidosta ja hiutaleista (kuten kalium)
Mustikka, vadelma ja mustaviinimarja: kiinnostavinta ehkä vitamiinimäärät, tein niistä tuohon alle R:llä tuommoiset havainnollistavat piirakat (määrien lähde: Fineli)

Nämä piirakat kuvastaa aika paljolti sitä mistä mun normaali työpäivä koostuu, tai on koostunut viimeaikoina. Teen siis kaikenmaailman kuvaajia meidän tulosista ja sitten niitä vertaillaan keskenään ja yritetään löytää jotain mielenkiintoista. Joskus teen esimerkiksi juurikin tämänkaltaisia piirakoita ja alla koodi jonka näitä varten kirjoitin ja lykkäsin R:ään. Eli siis ihan nörttibisneksii. 

#distractinglysexy

-Mari

Marjapiirakoiden resepti:

setwd("/Users/Mari/Documents/Blog")

lib <- paste(getwd(), 'Rlibs', sep='/')

.libPaths(c(lib, .libPaths()))

mustikka <- read.table("mustikka.txt", sep="\t", header=TRUE, row.names=1)

vadelma <- read.table("vadelma.txt", sep="\t", header=TRUE, row.names=1)

mustaviinimarja <- read.table("mustaherukka.txt", sep="\t", header=TRUE, row.names=1)

mustikka$Pitoisuus[mustikka$Yksikko=="ug"] <- mustikka$Pitoisuus[mustikka$Yksikko=="ug"]*100

mustikka <- mustikka[1]

vadelma$Pitoisuus[vadelma$Yksikko=="ug"] <- vadelma$Pitoisuus[vadelma$Yksikko=="ug"]*100

vadelma <- vadelma[1]

mustaviinimarja$Pitoisuus[mustaviinimarja$Yksikko=="ug"] <- mustaviinimarja$Pitoisuus[mustaviinimarja$Yksikko=="ug"]*100

mustaviinimarja <- mustaviinimarja[1]

slices <- mustikka$Pitoisuus

slices <- vadelma$Pitoisuus

slices <- mustaviinimarja$Pitoisuus

pct <- round(slices/sum(slices)*100)

lbls <- paste(pct,"%")

colors <- c("blue","red","yellow","green","pink","orange","pink","turquoise","plum","seagreen1","darkred","cyan","gold")

jpeg(filename="mustikka.jpg",width=21,height=11,units="cm",res=200)

jpeg(filename="vadelma.jpg",width=21,height=11,units="cm",res=200)

jpeg(filename="mustaviinimarja.jpg",width=21,height=11,units="cm",res=200)

plot.new()

pie(slices, col=colors, labels=lbls, clockwise=TRUE, main="Mustikan vitamiinit")

pie(slices, col=colors, labels=lbls, clockwise=TRUE, main="Vadelman vitamiinit")

pie(slices, col=colors, labels=lbls, clockwise=TRUE, main="Mustaviinimarjan vitamiinit")

legend("topleft", legend=row.names(mustikka), cex=0.8, fill=colors, bty="n")

legend("topleft", legend=row.names(vadelma), cex=0.8, fill=colors, bty="n")

legend("topleft", legend=row.names(mustaviinimarja), cex=0.8, fill=colors, bty="n")

dev.off()