Holaaa!!!!

Tässä se on! Ihkaensimmäinen blogitekstini!! Iiiiiiik!! Ollaan jännän äärellä… Olen miettinyt tätä blogin perustamista jo pitkään mutta olen kompastunut perfektionismiin jo alkumetreillä. Nyt päätin kuitenkin pistää rattaat pyörimään. Päätin hiljattain että väitöspäiväni olisi tänä vuonna (2015). Tämä blogi tuleekin seuraamaan tutkijanurani väitöskirjavaiheen viimeistä vuotta ja jos hyvin käy, virheistäni ja onnistumisista on mahdollisesti hyötyä jollekin muulle tutkijanalulle. Tai kelle hyvänsä. Toivottavasti myös näemme väitöspäiväni ensi viimeistään vuoden lopussa!!! 

Alunperäinen ajatukseni blogin perustamisesta lähti pari vuotta sitten siitä, kun huomasin kuinka monella on epäröiviä ajatuksia lääketiedettä kohtaan ja kuinka nämä ajatukset tuntuvat olevan yleistymässä. Tästä esimerkkinä mm. rokotukset ja niiden vastustajat. En ole kuitenkaan perustamassa blogia joka toimisi pelkästään lääketieteen puolestapuhujana, päinvastoin. Haluaisin katsella lääketiedettä hieman tutkijantyöni ulkopuolelta. Olen kohdannut elämässäni tilanteen, vaiheen, jonka aikana huomasin että keho ja mieli kulkevat käsikädessä. Olen tästä oivalluksesta nyt kiitollinen. Olen oppinut katsomaan elämää vähemmän kapeakatseisesti ja tuomitsevasti, ehkä, ja sallien tilaa myös muille näkökannoille. Siitä huolimatta, toisinaan olen hieman huolissani vaihtoehtoisista näkemyksistä, lääketieteen kannalta ja tahtoisin ehkä tällä blogilla pohdiskella näitä asioita. Perustuen mahdollisimman paljon tieteelliseen näyttöön, eli julkaisuihin. Kiinnostuksen kohteena minulla on ollut pinnalla olleet keskustelut terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Etenkin sellaiset jotka ovat olleet esillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Olen ehkä vähän sitä mieltä että tieteellinen tutkimus ei ole ollut kovin mediaseksikästä. Haluaisin tällä blogilla mahdollisesti myös siis tehdä tieteestä hieman seksikkäämpää ja samalla kansantajuisempaa. Moni tutkittu asia jää tieteellisiin julkaisuihin ja meidän tutkijoiden ymmärrettäväksi ja luettavaksi, sen ikinä tulematta kansan tietoisuuteen. Vaikka eikö tämä juuri olisi se tieteen ja tutkimuksen tarkoitus, että siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä ja että siitä keskusteltaisiin ja että se herättäisi ajatuksia ja mahdollisesti lisää oivalluksia. Tästä myös blogin nimi: “Molecular Epiphanies”. Ei ehkä suoraan suomennu oivallukseksi mutta kun törmäsin tuohon sanaan yhtenä päivänä, tiesin että haluan sen blogini nimeen. Ei, en tarkoita sillä Loppiaista.

Tänään olin Helsingin Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan juhlapäivillä kuuntelemassa mielenkiintoisia luentoja. Erityisen mielenkiintoisia esityksistä oli mielestäni ne, joissa ei keskitytty pelkästään esimerkiksi geeneihin vaan niiden yhteisvaikutukseen ympäristötekijöiden kera. Esimerkkinä Professori Tiina Paunion luento “Interaktioner mellan gener och miljö i psykisk hälsa”. Professori Juha Pekkanen, luennossaan “Ympäristö ja kansanterveys”, mainitsikin noteeranneensa ympäristötekijöiden palanneen takaisin kansanterveyden tutkimukseen. Genetiikan kausi ei toki ole ohi, se on kehittynyt. Jätän teille makupalaksi tämän Yliopisto-lehdessä jo 2013 julkaistun (mennyt minulta tuolloin ohi, eikä nyt tule mieleen kuka luennossaan tästä jutusta mainitsi) artikkelin: “Olet mitä mummosi söi”. Voit katsoa Instagrammistani (Terristeri) mitä minä söin luentojen jälkeisellä juhlabuffella :D

No niin, se tällä erää. Ai niin!! Mukana varmasti seikkailee myös hauvelini Nero. Ihan vaan koska Nero on paras ja ihanin ja söpöin ja lutuisin ja nerokkain haukku päällä maan (todistekuva alla). Piste. Rauhaa ja rakkautta!! Ei mulla muuta! J

Neron maanantai-look

-Mari